rivinteerausta ja talotekniikkaa

Syksyn lähes kaikki liikenevä vapaa-aika käytettiin kellarin ulkoseinien rivinteerauksiin. Sokkelin sisäpuolelle tehtiin siis uusi kahitiilimuuraus, jonka taakse jätettiin piiloon 40 mm styrofoam lämmöneristeeksi. Rivinteeraus jätettiin yläpäästään pari senttiä irti katon betoniholvista. Tuo betoniholvi on melkoinen kylmäsilta ja pitkään mietin pitäisikö sitä yrittää jotenkin eristää ulkoseinien lähellä. Laiskuuttani päädyin kuitenkin jättämään sen eristämättä.

Näkymä takkahuoneesta. Oikeanpuoleinen aukko muurataan umpeen, sen takan amallailtu saunan seinää kohdilleen. Vasemmanpuoleisesta oviaukosta tulee kulku pesuhuoneeseen, josta pääsee vessaan ja saunaan.

 

 

Vesimittari sijaitsee kuvasta hieman oikealle. Tälle jätetään rivinteeraukseen aukko, johon koitetaan löytää siisti kehys ja ovet. Kellarin kattoon tehdään mahdollisimman pieni alaslasku (paitsi autotalliin).

Maaseudun rauhassa keskellä peltoa ei paljoa tarvitse välittää pakokaasuista, joten IV-kone päätettiin asentaa kellariin. Tulo- ja poistoilmakanavia ei viedä katolle, vaan vedetään talon eri seinille. Myös sähkötyöt edistyvät. Uusi ryhmäkeskus on ruuvattu kellarin seinään. 1. kerroksen vanha keskus on yhä myös käytössä, mutta uudet sähköt vedetään kaikki kellarin keskukseen.

Takkahuoneen nurkassa ollut, puuhellan painoa kantanut murenemispisteeseen päässyt betonipilari korvattiin yllä olevassa kuvassa näkyvällä HEA (vai olikos se HEB) -palkilla. Palkin päihin hitsasin laput ja koko komeus kiinnitettiin kierretangoilla ja Würthin WIT-massalla kellarin tukeviin väliseiniin. Palkin ja holvin väliin hakattiin teräskiiloja ja loppu WIT-massa pursoteltiin kiilojen väliin rakoihin.



Kellarin portaikkoon asennettiin jo ennen lattiavalua vanhaa purettua betoniseinää korvaamaan teräspilari (tälle valettiin oma antura). Alla olevassa kuvassa näkyy myös sokkelin pahin murtuma, josta en jaksa olla huolissani. Korjasin sen uretaanilla. Portaiden kohdalle ei tule rivinteerausta, koska muutoin portaat jäisivät liian kapeiksi. Onneksi ulkona on tässä kohtaa etupihan iso kuisti, joten eristys voidaan helposti tehdä ulkopuolella koko sokkelin korkeudelle.

Kuvauskohteet vaihtuivat

Kesällä ruokakuntamme koko lisääntyi yhdellä. Tämä ei voi olla näkymättä remontin etenemisessä ja kaikin mokomin näin saa ollakin. Jotain sentään saatiin aikaan, lähinnä toki ulkopuolisin voimin.

Kesällä saatiin aikaiseksi toki kellarin lattiavalu. Valun sisään piilotettiin lattialämmitysputket. Vesijohdot päädyttiin vetämään kellarin katossa ja piilottaa kattopaneelin taakse. Mahdolliset huoltotoimet ovat tällöin kertaluokkaa helpompia ja 1 kerroksen vesipisteille saadaan tehtyä pistot myös ilman kikkailuja. Myöskään keskuspölynimurin putkistoa ei kuran joukkoon huomattu upottaa. Valusta tehtiin 10 cm paksu ja se irroitettiin ulko- ja väliseinistä solumuovisella irroituskaistalla. Valitettavasti lattialämmitysputkista, raudoituksesta tahi itse lattiavalusta ei tullut otettua ensimmäistäkään kuvaa. Sen sijaan muistikortille näyttää jääneen muutama sata kuvaa vauvelista.

Elokuussa talon ulkopinta sai uutta ryhtiä ikkunoiden pielilautojen ja räystäslaudoitusten mukana. Räystäisiin tehtiin pakettitalomaiset koteloinnit lähinnä siitä syystä, että edellisessä kattoremontissa räystäitä oli jatkettu n. 10 cm naulaamalla kattotuolin kylkeen klossit. Itsepä ne sinne aikanaan naulailin, joten turha syyttää asiasta ketään muuta. Alunperin talon räystäät näyttivät hullunkurisen lyhyiltä. Ikkunoiden päälle tehdyt tippalistat olisi voinut tehdä paremminkin. Pitänee niitä vielä jossain kohtaa parannella. Työtä nopeutti huomattavasti kuvassa näkyvä henkilönostin ja vielä enemmän Rakennus Pirkkanen.

Nosturin puikoissa isäntä itse

Lapiohommia

Kevään mittaan on kellarista kärrätty ulos muutamia satoja kottikärryllistä mullansekaista hiekkaa. Aivan järkyttävä homma, johon onneksi löytyi innokasta talkooväkeä avuksi. Maa-ainesten joukosta löytyi aika paljon epämääräistä lahonnutta puutavaraa 60 vuoden takaisista sukkelimuoteista. Kaikki epämääräinen aines pyrittiin poistamaan mahdollisimman tarkkaan. Autotallissa kaivuu oli helpompaa, kun Avantilla mahtui ajamaan sisään.

Talon antura lepää sinertävällä savi-hiesupohjalla. Jo salaojien kaivuussa koitettiin mahdollisuuksien mukaan varoa savipinnan turhaa rikkomista. Toki pumppaamoiden asentamisessa piti kaivaa syvempäänkin, mutta salaojat asennettiin syvyydelle, jolla savipatja ei vielä pääsisi liikaa kuivumaan ja aiheuttamaan talon vajoamista (vrt. Turku).

Kellariin tehtiin varmuuden vuoksi vielä sisäpuolisetkin salaojat, joita varten kaivettiin matalahkot ojat savipohjaan. Salaojien ympärille taas sepeliä suodatinkankaalla suojattuna. Myös viemärivetojen alimpia kohtia piti hieman kaivaa savipinnan alapuolelle. Lattiakaivojen kohdille valettiin aika massiiviset "ankkurit". Lopulta koko kellarin alalle vedettiin savipatjan päälle suodatinkangas ja puhallettiin kauttaaltaan n. 30 cm kerros papusoraa. Sora tilattiin jonkinlaisella kapillaarisuutta vähentävällä käsittelyllä. Papusoran päälle tuli vielä kerros tukevahkoa eristelevyä puolipontilla. Ohjeiden mukaan olisi pitänyt laittaa kahdessa kerroksessa saumat limittäen, mutta päädyin tinkimään tästä.

Seinää kaatuu

Kari, vanha naapuri tuli sahaamaan saunan pesuhuoneeseen uuden oven. Samalla kellarin oviaukkoja korotettiin mymmenkunta senttiä. jotta aukkoihin saadaan aikanaan sopimaan 1. kerroksesta yli jäävät vanhat väliovet. Lähes ainut rauta mitä kellarin seinistä löytyy on rautalankaa, jolla betonimuotin puoliskot ovat olleet kiinni toisissaan. Holvissa sen sijaan tuntuu olevan rautaa ainakin kaikissa niissä paikoissa, joihin pitäisi porata tai piikata pienikin reikä. Jännä juttu sinänsä.

Lievää remonttiväsymystä on ilmassa. Toisaalta hyvä näin - budjetti ei nopeampaa edistymistä varmaan kestäisikään.